Koskaan
ei minun tarvinnut
neuvoa reittiä
polkua minuun
lupiinipellon läpi
jokeni rantaan
ei viitoittaa tietä.
Sanomatta läysit
sen mitä halusin
takkutukkaisen
pikkutytyön
aamukahvilla
lakanalla verhotun
lantion kaaren
kätesi alla.
Sanomatta mitään
kosketit sinne
missä minä asun
ja löysit perille.
~
Upea runo!
VastaaPoistaIso kiitos jakamisesta.
Kiitos Itsellesi ;)
VastaaPoista